2008 Memorymatka 

Hatarasta muististani on aikojen kuluessa hävinnyt paljon tietoja minun lapsuudestani. Koska en ollut näistä kiinnostunut kun vanhempani elivät, niin sain nyt nämä minun elämäni ensiaskeleet tietää siskoiltani. Veljiltäni taas sain tietää mitä Mustallakivellä tapahtui.
Volvo kiidätti minua elokuun puolivälin iltapäivällä kohti Siljalinen Galypsoa pitkin puolityhjää moottoritietä. Tuskin Västerås oli haihtunut peräpeilistä kun vilkuilin jo ympärilleni ja ihmettelin yksinäisyyttäni. Olihan minulla ennen ollut vähintään yksi matkustaja kyydissä. Aloin laulella kovalla äänellä mutta lopetin heti kun ääni saavutti korvani.
Yöni laivalla lojuin yksin leveällä parivuoteella välillä katsellen ikkunasta kun majakat liukuivat taaksepäin.
Autoni oli ensimmäinen ulos ajettaessa ja saavutin Tampereen ennen kuin sisältä tuli tieto aamiaisen tarpeesta. ABC on siitä hyvä että siellä voi sekä täyttää että tyhjentää itsensä.
GPS kertoi että tulen Ainin luo 15.58 joten soitin tämän tiedon hänelle. Tarkoitus oli että Joensuussa menen katsomaan pesäpallo ottelua mutta olympialaiset TVssä olivat kiinnostavammat ja niin istuin Ainin kanssa niitä seuraamaan.

Suvun tutkijat, Aini, Toivo ja Toini

Niin siskoni kuin veljenikin pitivät huolen hygieniastani ja käskivät saunaan harva se päivä. Tämä toimitus ei ole ollenkaan vastenmielistä sillä pohjimmiltaan olen saunova suomalainen vaikka kulutankin aikaani saunattomassa Ruotsissa. Nykyajan saunat ovat vain liian siistejä, olenhan useimmat löylyni ottanut sisäänlämpiävässä jossa ei muutama vastanlehti lattialla haitannut.
Ainin lapsen Markun (ja Marin) lapset (3) kävivät yksi päivässä juttelemassa kanssani. Oskari opiskelee grafiikkaa Outokummussa, Olli kartoitusta Joensuussa ja Emma kotitaloutta Joensuussa. Keskustelin yli kolme tuntia jokaisen kanssa koska meillä on samat harrastukset. Oskarin kanssa tietokoneista. Ollin kanssa kartoittamisesta. Emman kanssa ruuista ja yleismaailmallisista asioista.   


Sitten siirryimme ajassa taaksepäin ja ajoin Ainin kanssa Toivolaan jossa asuimme 1946–47. Sieltä siirryimme Rotilaan jossa asuimme 1947–50. Välillä toki vierailimme Liperin kirkonkylän kahvilassa munkkikahvilla. Kirkkoa katsellessa esitin että menisimme kirkkoon sunnuntaina koska en ole siellä käynyt ripittäytymiseni jälkeen.

 Täällä Rotilassa asuin 1947-1950

Tämän reissun jälkeen vein Ainin ja jatkoin matkaa Silvennoiselle. Eskon kanssa kävelimme lenkillä että ruoka ja sauna maistuisivat. Toinin kanssa sovittiin että hänkin lähtee kirkkoon.

Kokoonnuimme kaikki kolme, Aini, Toini ja Toivo tutkimaan vanhoja kuvia, adresseja ja kirjoja. Sovimme että kuvat annetaan Liisalle tutkittavaksi sillä hän tutkii kaikkea vanhaa ja varsinkin sukua. Adresseista tutkitaan nimikirjoitukset ja sitten hävitetään. Kirjat otti Toivo joka lukee ne ja antaa sitten Liisalle joka saa joko säilyttää tai hävittää ne.

 

 

 


 Kirkkokansa purkautuu kirkosta. Edessä Aini ja Toini.


Sunnuntaina meitä odotti yllätys kun menimme kirkkoon. Ovella meitä tervehti piispa ja kirkko oli täynnä kuulijoita. Yhteensattuma oli että Liperin kirkko täytti 150 vuotta ja samalla oli piispantarkastus. Koko toimitus kesti yli kaksi tuntia ja ehtoollistakin oli jakamassa kuusi ´pappia´. Monta ammattinimitystä kirkon porukalla on joita en tunne. Nämä ainakin olivat mukana.

Kuopion hiippakunnan piispa                   Wille Riekkinen

Läänin rovasti, Enon kirkkoherra             Armi Rautavuori

Liperin kirkkoherra                                   Ilpo Hilke

Hiippakuntasihteeri                                  Sirpa Juola

Asessori                                                    Lauri Oikarinen

Seurakuntamestareita 

Kuulustelin Ainia ja Toinia minun elämästä Pölkkyniemestä Metsäpellolle. Apuna oli vanhoja karttoja Ruskealasta ja Kirkkolahdelta sekä Ruskeala kirja ja valokuvat. Nyt selvisi monet sanat joita olen kuullut monet kerrat. Kuatiinkannas, Konstin Tyyne, Pölökkyniemi, Vehkoja, Juakon Mikko, Iivon Anni, Mikon Helmi, Möykkylä, Toivola, Rotila.

Muutamia vanhoja sanoja tuli mieleen Karjalasta. Lillimuru, Liävä, Opotta, Pieles, Karsina, Huusi, Jussikko, Liehkasta, Taasa, Tehas.

 
Ruskeala kirjasta luin seuraavan jutun kun ensimmäinen radio oli tullut Kirkkolahteen. Eräs mies kävi talossa, kuuli radion äänen, meni ulos ja sanoi siellä seisovalle miehelle: ”Ratio jottai luki. Kehtas minnuu vanhoo miestä tuo Heikki pettee. Näit sie Leppäsen Teuvoo? Hävis. Se istu siellä kuapissa ja luk kirjoo. Kehtoo vanhoo miestä pettee.”

 

Tyytyväisenä uusiin tietoihin vanhasta ajasta kaasuttelin etelää kohti. Heinolassa jarrutin ja rupattelin Liisan kanssa kahvilassa kahvia ryystäen. Meidän ei aihetta tarvitse kaukaa etsiä kun kumpainenkin tutkimme samaa sukua. Liisan pojista on enää Lasse kotona ja tietysti isä Reijo. Eero ja Ilkka lukevat Joensuussa. Eeron Sari opiskelee jouluun asti Pariisissa joten ei ole hänkään usein anoppiaan tervehtimässä.

 

Hangossa olin kummankin velipojan kuulustelijana vuoron perään. Välillä istuimme koko porukalla ulkoilmateatterissa. Martti ja Tauno kertoivat monta juttua Mustaltakiveltä ja Joensuusta jotka minulta olivat jo unohtuneet.

 

Pääsin mukaan kun Tauno ja Leena veivät Alvarin ja Iriksen kotiin. Pia ja Antti asuvat Helsingin isä osassa rivitalossa jonka tontti viettää suoraan Suomenlahteen.

  Pia asuu tässä perheineen


Kun sukujuuret oli selvitetty Hangossa, ohjasi GPS Volvon Minnan luo Kaarinaan. Siellä Minna mamma, Elsa tyttö ja Arja mummo hyppäsivät vuoteistaan ja alkoivat omenapiirakan paiston, kun soitin ja sanoin tulevani jo 20 minuutin kuluttua.

   



Tässä talossa asuvat Orhan, Minna ja Elsa


Kun suurin hässäkkä oli taantunut ja Elsa saatu hoitoon menimme tutkimaan Martin ja Arjan seuraavaa taloa Turkuun. Talo on vanha ja töitä siinä riittää ennen sisään muuttoa.

Kahden viikon aikana singutettu mahanahka alkoi lerpattaa ja niinpä menimme nepalilaiseen lounaalle. Täältä Minna meni töihin ja minä Arjan opastamana Naantaliin Jaanan perhettä tapaamaan.  

Kaj ja Åsa ottivat meidät vastaan ja esittelivät talon. Juuri ennen Jaanan töistä tuloa Kaj sai päivällisen valmiiksi jonka nautimme porukalla.

Vein Arjan Minnan luo, söin lisää omenapiirakkaa ja leikin Elsan kanssa ennen kuin jatkoin matkaani satamaan.




  Tässä asuvat Jaana, Kaj, Åsa ja Noora


Silja Europassa majoittauduin yksiööni komentosillan vieressä. Katselin taas majakoiden valoja ikkunasta, olympialaisia TVstä ja kävin syömässä possumunkin ennen nukkumista.

Seuraava vaihe Memoriaalissa on puhtaaksikirjoitus ja lajittelu.

 

 

 

Nähdään, Tavataan, Kuullaan, Halataan / Topi