2008 Memorymatka
Hatarasta muististani on
aikojen kuluessa hävinnyt paljon tietoja minun lapsuudestani. Koska en ollut
näistä kiinnostunut kun vanhempani elivät, niin sain nyt nämä minun elämäni ensiaskeleet
tietää siskoiltani. Veljiltäni taas sain tietää mitä Mustallakivellä tapahtui.
Volvo kiidätti minua elokuun puolivälin
iltapäivällä kohti Siljalinen Galypsoa pitkin puolityhjää moottoritietä. Tuskin
Västerås oli haihtunut peräpeilistä kun vilkuilin jo ympärilleni ja ihmettelin
yksinäisyyttäni. Olihan minulla ennen ollut vähintään yksi matkustaja kyydissä.
Aloin laulella kovalla äänellä mutta lopetin heti kun ääni saavutti korvani.
Yöni laivalla lojuin yksin leveällä parivuoteella välillä katsellen ikkunasta
kun majakat liukuivat taaksepäin.
Autoni oli ensimmäinen ulos ajettaessa ja saavutin Tampereen ennen kuin sisältä
tuli tieto aamiaisen tarpeesta. ABC on siitä hyvä että siellä voi sekä täyttää
että tyhjentää itsensä.
GPS kertoi että tulen Ainin luo 15.58 joten soitin tämän tiedon hänelle.
Tarkoitus oli että Joensuussa menen katsomaan pesäpallo ottelua mutta
olympialaiset TVssä olivat kiinnostavammat ja niin istuin Ainin kanssa niitä
seuraamaan.
Suvun tutkijat, Aini, Toivo ja Toini
Niin siskoni kuin veljenikin pitivät huolen hygieniastani ja käskivät saunaan
harva se päivä. Tämä toimitus ei ole ollenkaan vastenmielistä sillä
pohjimmiltaan olen saunova suomalainen vaikka kulutankin aikaani saunattomassa
Ruotsissa. Nykyajan saunat ovat vain liian siistejä, olenhan useimmat löylyni
ottanut sisäänlämpiävässä jossa ei muutama vastanlehti lattialla haitannut.
Ainin lapsen Markun (ja Marin) lapset (3) kävivät yksi päivässä juttelemassa
kanssani. Oskari opiskelee grafiikkaa Outokummussa, Olli kartoitusta Joensuussa
ja Emma kotitaloutta Joensuussa. Keskustelin yli kolme tuntia jokaisen kanssa
koska meillä on samat harrastukset. Oskarin kanssa tietokoneista. Ollin kanssa
kartoittamisesta. Emman kanssa ruuista ja
yleismaailmallisista asioista.
Sitten siirryimme ajassa taaksepäin ja ajoin Ainin kanssa Toivolaan jossa
asuimme 1946–47. Sieltä siirryimme Rotilaan jossa asuimme 1947–50. Välillä toki
vierailimme Liperin kirkonkylän kahvilassa munkkikahvilla. Kirkkoa katsellessa
esitin että menisimme kirkkoon sunnuntaina koska en ole siellä käynyt
ripittäytymiseni jälkeen.
Täällä Rotilassa
asuin 1947-1950
Tämän reissun jälkeen vein Ainin ja jatkoin matkaa Silvennoiselle. Eskon kanssa
kävelimme lenkillä että ruoka ja sauna maistuisivat. Toinin kanssa sovittiin
että hänkin lähtee kirkkoon.
Kokoonnuimme kaikki kolme,
Aini, Toini ja Toivo tutkimaan vanhoja kuvia, adresseja ja kirjoja. Sovimme
että kuvat annetaan Liisalle tutkittavaksi sillä hän tutkii kaikkea vanhaa ja
varsinkin sukua. Adresseista tutkitaan nimikirjoitukset ja sitten hävitetään.
Kirjat otti Toivo joka lukee ne ja antaa sitten Liisalle joka saa joko
säilyttää tai hävittää ne.
Kirkkokansa purkautuu kirkosta. Edessä Aini ja Toini.
Sunnuntaina meitä odotti yllätys kun menimme kirkkoon. Ovella meitä tervehti
piispa ja kirkko oli täynnä kuulijoita. Yhteensattuma oli että Liperin kirkko
täytti 150 vuotta ja samalla oli piispantarkastus. Koko toimitus kesti yli
kaksi tuntia ja ehtoollistakin oli jakamassa kuusi ´pappia´. Monta ammattinimitystä
kirkon porukalla on joita en tunne. Nämä ainakin olivat mukana.
Kuopion hiippakunnan
piispa Wille Riekkinen
Läänin rovasti, Enon
kirkkoherra Armi Rautavuori
Liperin kirkkoherra Ilpo Hilke
Hiippakuntasihteeri Sirpa Juola
Asessori Lauri
Oikarinen
Seurakuntamestareita
Kuulustelin Ainia ja Toinia minun elämästä Pölkkyniemestä Metsäpellolle. Apuna
oli vanhoja karttoja Ruskealasta ja Kirkkolahdelta sekä Ruskeala kirja ja
valokuvat. Nyt selvisi monet sanat joita olen kuullut monet kerrat. Kuatiinkannas,
Konstin Tyyne, Pölökkyniemi, Vehkoja, Juakon Mikko, Iivon Anni, Mikon Helmi,
Möykkylä, Toivola, Rotila.
Muutamia vanhoja sanoja
tuli mieleen Karjalasta. Lillimuru, Liävä, Opotta, Pieles, Karsina, Huusi,
Jussikko, Liehkasta, Taasa, Tehas.
Ruskeala kirjasta luin seuraavan jutun kun ensimmäinen radio oli tullut
Kirkkolahteen. Eräs mies kävi talossa, kuuli radion äänen, meni ulos ja sanoi
siellä seisovalle miehelle: ”Ratio jottai luki. Kehtas minnuu vanhoo miestä tuo
Heikki pettee. Näit sie Leppäsen Teuvoo? Hävis. Se istu siellä kuapissa ja luk
kirjoo. Kehtoo vanhoo miestä pettee.”
Tyytyväisenä uusiin tietoihin vanhasta ajasta
kaasuttelin etelää kohti. Heinolassa jarrutin ja rupattelin Liisan kanssa
kahvilassa kahvia ryystäen. Meidän ei aihetta tarvitse kaukaa etsiä kun
kumpainenkin tutkimme samaa sukua. Liisan pojista on enää Lasse kotona ja
tietysti isä Reijo. Eero ja Ilkka lukevat Joensuussa. Eeron Sari opiskelee
jouluun asti Pariisissa joten ei ole hänkään usein anoppiaan tervehtimässä.
Hangossa olin kummankin
velipojan kuulustelijana vuoron perään. Välillä istuimme koko porukalla
ulkoilmateatterissa. Martti ja Tauno kertoivat monta juttua Mustaltakiveltä ja
Joensuusta jotka minulta olivat jo unohtuneet.
Pääsin mukaan kun Tauno ja
Leena veivät Alvarin ja Iriksen kotiin. Pia ja Antti asuvat Helsingin isä
osassa rivitalossa jonka tontti viettää suoraan Suomenlahteen.
Pia asuu
tässä perheineen
Kun sukujuuret oli selvitetty Hangossa, ohjasi GPS Volvon Minnan luo Kaarinaan.
Siellä Minna mamma, Elsa tyttö ja Arja mummo hyppäsivät vuoteistaan ja alkoivat
omenapiirakan paiston, kun soitin ja sanoin tulevani jo 20 minuutin kuluttua.
Tässä talossa asuvat Orhan, Minna ja Elsa
Kun suurin hässäkkä oli taantunut ja Elsa saatu hoitoon menimme tutkimaan
Martin ja Arjan seuraavaa taloa Turkuun. Talo on vanha ja töitä siinä riittää
ennen sisään muuttoa.
Kahden viikon aikana
singutettu mahanahka alkoi lerpattaa ja niinpä menimme nepalilaiseen lounaalle.
Täältä Minna meni töihin ja minä Arjan opastamana Naantaliin Jaanan perhettä
tapaamaan.
Kaj ja Åsa ottivat meidät
vastaan ja esittelivät talon. Juuri ennen Jaanan töistä tuloa Kaj sai
päivällisen valmiiksi jonka nautimme porukalla.
Vein Arjan Minnan luo, söin
lisää omenapiirakkaa ja leikin Elsan kanssa ennen kuin jatkoin matkaani
satamaan.
Tässä asuvat Jaana, Kaj, Åsa ja Noora
Silja Europassa majoittauduin yksiööni komentosillan vieressä. Katselin taas
majakoiden valoja ikkunasta, olympialaisia TVstä ja kävin syömässä possumunkin
ennen nukkumista.
Seuraava vaihe
Memoriaalissa on puhtaaksikirjoitus ja lajittelu.
Nähdään, Tavataan, Kuullaan, Halataan
/ Topi