Dobyolog
Dobyolog on
kaiken tiedon runko. Muut tieteen alat kutsuvat itseään tieteenhaaroiksi.
Dobyolog on kaikkia tieteenaloja yhdistävä runko, joka ei ole riippuvainen vain
yhdestä alasta, vaan yhdistää kaikki tieteenhaarat.
6 %
Elämisen, olemisen, työn ja ekonomin perusta on 6 %.
Työllisyys 6 %, tai kuten moni on
oppinut sanan työttömyys, on luonnostaan 6 % vapaita ja 94 % töissä. Työttömien
määrä pysyttelee 6 ja 10 prosentin välillä toimivassa yhteiskunnassa. Siinä on
aina sopiva jouston vara, jota ei saa kiristää rajojen ulkopuolelle. Silloin
toimii yhteiskunta mallikkaasti myös suhdanteiden aallossa.
Sitten on vielä 6 % joiden ruumis ei töitä kaipaa. Heistä 5 % käy töissä,
vaikka eivät mitään tee.
Finanssi 6 %. Normaali korko on 6
%. Pankkien korko (sisään ja ulos) pysyttelee 4 – 8 %. Joskus valtionpankki
horjuttaa tätä tasapainoa, jotta oma maa pärjäisi paremmin kuin toiset. Tästä
on seurauksena, että toisetkin maat laskevat korkoa ja nolla lähestyy
uhkaavasti. Lopulta ei voida tehdä mitään. On odotettava nollaamista ja
aloitettava alusta.
Mies ja nainen 6 %. Ero miehen ja naisen
välillä on 6 %. Tosin sen luulisi olevan enemmän, jos vertaa tuloksia, mutta
naiset eivät vielä harjoittele niin tosissaan. Urheilussa ero on vielä noin 10
%. Pituus, paino ja sisäelinten kapasiteetti ero on 6 %. Ero on pysyvä eikä
sitä voi muuttaa.
Aivot
Ihmisen aivot keräävät tietoa koko elinajan. Kaikkien maapallon aivojen
tietomäärää voidaan verrata merien vesimäärään. Yksi ihminen saattaa kerätä
aivoihinsa tietoa saman verran kuin viinipullon korkki meren aallolla.
Kuitenkin ihmisen aivoihin mahtuisi tietoja laivaa vastaavasti. Ihmisen ajatus
ei vielä ymmärrä toisten aivojen ajatuksia. Sammakot, linnut, kalat, kärpäset,
sudet, käärmeet jne. Aikaisempina aikoina ihminen käytti aivojaan
itsenäisemmin. Muutamat harvat saavuttivat ajatuksia tuhatkertaisesti
keskivertoon verrattuna. Nykyihminen rajoitetaan ajattelemaan valmiitten
kirjojen mukaan ja hänen oma ajatuskyky sammuu jo nuorena. Aivot, samoin kuin
muutkin ihmisen osat, kehittyvät vuosituhansien aikana. 10 000 vuotta on
liian lyhyt aika muutoksiin. Jo 100 000 vuotta sitten ihminen näytti
samanlaiselta kuin nyt. Silmiinpistävin kehitys ihmisissä on karvapeite, joka
vähenee kehityksen seurauksena.
Voiman ydin
Ihmisen käsitys voimasta on vielä paljolti omissa lihaksissa. Tiedemiehet
tutkivat erilaisia voimalähteitä, kuitenkaan näkemättä kokonaisuutta. Selvitän
yksinkertaisesti.
Otetaan helium kaasua yksi kuutiokilometri. Puristetaan se pienen
hiekkajyvän kokoiseksi. Jyvässä on siten suuri voima varastoituna. Seuraavaksi
vapautetaan tämä voima ja keskus jää tyhjäksi. Tyhjää nimitetään ”musta reikä”.
Samalla tavalla on meidän Galaksin musta keskusreikä syntynyt. Näitä
nimitetään ”big bang” tai ”small bang”. Tällaiset aukot ovat menettäneet kaiken
massan, joten niissä on valtava imuvoima, joka yrittää saada tasapainon
takaisin. Viimein kun räjähdyksen voima on loppunut alkaa mustan reiän imuvoima
voittaa ja tavoittaa tasapainon. Tässä rytäkässä aurinkokunnat menevät sekaisin
ja tuhoutuvat.
Ajatus Atomi
Ihmisen on kasattu yhteen pienistä atomeista. Atomin keskustan, protonin,
ympärillä pyörivät elektronit. Tätä perusasiaa voi verrata sekä suurempaan että
pienempään päin.
Suurempaan päin mentäessä, voi verrata aurinkokuntaa ja atomia. Auringon
ympärillä pyörii planeettoja niin kuin protonin ympärillä elektroneja.
Matemaattisesti voi laskea milloin seuraava vaihe tapahtuu. Myös
tiedemiesten tähän asti saamia arvoja voi käyttää hyväkseen.
Ihmisen sydän lyö 1 kerta / 1 sekunti. Maa pyörii auringon ympäri 31,3 x 10
^6 s = 1 vuosi. Yksi valovuosi = 1x10^13s. Jos menee kävelemällä tähti
Siriukseen, joka on yksi lähimmistä tähdistä, (vauhti 4km/h) niin kuluu aikaa
90x10^15s.
Pienempään mennessä, yksi elektroni kiertää atomin ytimen, protonin 150
atto s.
Näistä perustiedoista saa selville seuraavan suuruuden ja pienuuden.
Suurempaan päin mentäessä tulee seuraava vaihe ~30x10^30s. Silloin aurinkokunta
vastaa yhtä elektronia, neutronia.
Pienempään mentäessä ollaan tosi pienissä ihmisen kannalta ajatellen, nimittäin
~30x10^-42s.
Nämä tiedot kun laittaa suoralle vinolle viivalle niin saa käsityksen miten
pienistä ja suurista on kyse. Tutkijat ovat päässet välille atto - > Giga
noin 10^-18 ja 10^18 välille. Siis vielä on matkaa ennen kuin yllä oleviin
lukuihin pääsevät.